Kirjoittaja: Juho Kähkönen (tutkija)
Tutkimusryhmä: Law, Markets and the Environment
JustNorth-hankekonsortio (Horizon 2020) tutkii arktisen alueen elinkeinojen oikeudenmukaisuutta. Oikeustieteiden tiedekunnan työpaketissa tarkastellaan erityisesti suunniteltua Jäämeren rataa. Tutkimustuloksia on odotettavissa vuoden 2022 aikana. JustNorth-hankkeessa tutkitaan Lapissa myös kalastusta, kaivosteollisuutta, poronhoitoa ja tuulivoimaa.
Rata sulavalle Jäämerelle
Suomella oli yhteys Jäämerelle ympärivuoden sulan Liinahamarin sataman kautta toisen maailmansodan päättymiseen asti. Alueluovutuksissa menetetyn Liinahamarin merkitys oli tärkeä etenkin sotatoimien rajatessa Itämeren liikennettä. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämä Jäämeren sulaminen on herättänyt uudelleen kiinnostusta arktisen alueen logistisiin mahdollisuuksiin. Koillisväylän kautta kulkeva pohjoinen meriyhteys lyhentää Euroopan ja Aasian välistä matka-aikaa kymmeniä prosentteja. Venäjän tavoite on kasvattaa meriliikennettä voimakkaasti.
Myös Suomessa on pohdittu mahdollisuutta asemoitua solmukohdaksi Euroopan ja Aasian välille. Norjan pohjoisimmat satamat Kirkkoniemessä ja Tromssassa sijaitsevat vain kymmenien kilometrien päässä Suomesta. Keskustelu Jäämeren radasta kiihtyi vuonna 2017 liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin tilattua selvityksen Jäämeren rautatiestä.
Selvitys arvioi potentiaalisimmaksi ratalinjaukseksi yhteyden Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Valintaa puolsi hinta-arvio sekä Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Muita tarkasteltuja linjausvaihtoehtoja olivat yhteys Torniosta tai Kolarista Narvikiin, Kolarista Tromssaan ja Kemijärveltä Murmanskiin[1].
Jäämeren rata herätti alusta alkaen voimakkaita tunteita. Jännitettä lisäsi ministeri Bernerin asettama tiivis aikataulu:
– Keväällä pitää pystyä päätöksentekoon. Lapin eri kuntien on tultava yhteen ja pohdittava, haluavatko ne tämän hankkeen toteutuvan[2].
Miljardihanke edellyttää toteutuakseen kansainvälistä rahoitusta. Tukea arvioitiin saatavan Euroopan unionilta, koska Jäämeren rata kytkeytyy Rail Balticaan. Kokonaisuus muodostaisi lyhimmän yhteyden Euroopan markkinoiden ja Aasian välille. Käytännössä Jäämeren radan konkretisoituminen edellyttää myös suunnitellun Helsinki-Tallinna-tunnelin toteutumista.
Suunniteltu Jäämeren rata herätti myös voimakasta vastustusta. Muun muassa Saamelaiskäräjät, Paliskuntain yhdistys ja osa pohjoisimmista kunnista suhtautui hankkeeseen kriittisesti. Radan arvioitiin aiheuttavan huomattavan uhan saamelaiskulttuurille, paikalliselle tavalle elää, poronhoidolle ja luonnonsuojelulle. Vastustukseen yhtyi myös alueen ulkopuolisia toimijoita, kuten ympäristöjärjestö Greenpeace.
Lapin kuntia edustava Lapin maakuntaliitto asettui maakuntavaltuuston enemmistön kannan mukaisesti puolustamaan ratasuunnitelmaa. Hankkeen aikaansaama polarisaatio näkyi esimerkiksi sanomalehtien kirjoituksissa ja mielenosoituksissa. Jännitettä lisäsi myös liikemies Peter Vesterbackan ja norjalaisen kehitysyhtiön kilpaileva ratahanke. Myös Vesterbackan hanke sai voimakasta kritiikkiä Lapissa. Osaltaan keskustelu Jäämeren radasta liitettiin myös Kiinan käynnistämään polaarisilkkitie-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kasvattaa liikennettä sulavalla Koillisväylällä.
Ristiriitainen hanke
Suomessa Jäämeren rata menetti huomattavasti kannatustaan Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportin valmistuttua vuonna 2019. Raportin johtopäätöksenä nähtiin, ettei Jäämeren rata Suomesta Norjaan ole taloudellisesti kannattava vuotuisen kuljetusvolyymin jäädessä liian pieneksi. Jäämeren radan arvioitiin aiheuttavan toteutuessaan moninaisia ja mahdollisesti peruuttamattomia vaikutuksia alueen ympäristöön ja saamelaiseen kulttuuriin. Raportti näkee tärkeäksi, että hankkeen mahdollisesti edetessä saamelaiset, poronhoitajat ja muut tahot osallistuvat suunnitteluprosessiin alusta alkaen[3].
Lapin maakuntaliitto kuitenkin jatkoi vastatuulessa olleen ratahankkeen valmistelua maakuntakaavan suunnittelussa. Hieman yllättäen toukokuussa 2021 Lapin liiton valtuusto kuitenkin muutti aiempaa kantaansa selkein äänin 43-3. Äänestyksen seurauksena Jäämeren rata poistettiin Pohjois-Lapin maakuntakaavasta. Vielä maaliskuussa Lapin liiton hallitus oli kannattanut Jäämeren radan pitämistä kaavassa[4].
Hanketta vastustaneet tahot olivat huojentuneita tuloksesta. Epäluottamus ei kuitenkaan täysin poistunut. Esimerkiksi mielenosoituksiin osallistunut Petra Magga-Vars kommentoi Ylelle tulosta seuraavasti:
– Pidän päätöstä arvokkaana, mutta samaan aikaan olen vähän peloissani. Pelkään, että tuleeko joku päivä sellainen suuri mörkö, joka kurkkaa puun takaa ja ilmoittaa, että "olen taas täällä ja tulen varastamaan jotain”[5].
Kilpailevaa hanketta vetänyt Peter Vesterbacka ei nähnyt äänestystä ratkaisevana:
– En tiedä, vaikuttaako päätös nyt mihinkään. Eihän tässä nyt olla jäniksen selässä[6].
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso näki äänestystuloksen tärkeänä Saamen kansan tulevaisuudelle:
– Olen erittäin iloinen, että valtuuston jäsenet ovat kuulleet äänemme ja päättäneet varmistaa saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen tulevaisuuden poistamalla ratamerkinnät kaavasta. Tämä luo uskoa siihen, että Lapissa ihmiset eivät ole unohtaneet Saamen kansaa, vaikka valmistelussa on systemaattisesti pyritty ratalinjauksen hyväksyntään[7].
Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Markus Lohen mukaan valtuusto muutti mielensä, sillä vielä aiemmin valtuusto velvoitti Lapin liiton hallitusta edistämään ratahanketta. Äänestyksen seurauksena maakuntakaavan valmistelu aloitetaan alusta[8]. Äänestys ei kuitenkaan ole Lohen mukaan lopullinen sinetti Jäämeren ratahankkeille:
– Koska valtuuston tahto oli näin laaja, Lapin liitto ei tule edistämään Jäämeren rataa. (…) Nykytiedon valossa Jäämeren rata ei kannata taloudellisesti. Lähitulevaisuudessa sitä ei joka tapauksessa tule, vaan mahdollisesti se voisi olla tulla kyseeseen kymmenien vuosien päästä[9].
Jäämeren rata kaatui, päättyikö konflikti?
Pian käydyn äänestyksen jälkeen uutisoitiin uudesta ratahankkeesta, joka ei mene Jäämerelle. Lapin pisararatana esitelty junayhteys yhdistäisi pohjoisimmat junaraiteet muodostaen yhteyden Kemi-Kolari-Kittilä-Sodankylä-Kemijärvi-Rovaniemi-Kemi välille. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipin mukaan suunniteltu pisararata tukee toteutuessaan alueen elinkeinojen kehitystä:
– Se yhdistäisi keskeiset matkailukohteet eli Levin, Luoston, Pyhätunturin ja Ylläksen. Ratayhteydet avautuisivat myös kaivoksille ja metsätaloudelle, kun kaivos- ja puukuljetukset voitaisiin tehdä raiteilla[10].
Pisararata ei mene saamelaisalueelle ja maakuntajohtajan mukaan Lapissa suhtaudutaan positiivisesti suunniteltuun pisararataan:
– Olemme saaneet positiivista palautetta lausunnoissa ja kuntakierroksella. Kävin juuri saamelaiskäräjien kanssa palautteen läpi, ja saamelaisten kanssa on yhteisymmärrys kaikista asioita, Riipi sanoo[11].
Pisararadan rinnalle kaavaillaan myös valtakunnan rajat ylittäviä ratayhteyksiä.
– Olemme edelleen keskellä Barentsin aluetta. Luonnoksessa esitetään myös Salla-Murmansk, Tornio-Haaparanta ja Kolari-Jällivaara -yhteyksien rakentamista, Riipi kertoo[12].
Rajat ylittävistä hankkeista Tornio-Haaparanta on edennyt ja yhteys auennee Ruotsiin. Epäluottamus pohjoisempia ratahankkeita kohtaan ei ole kuitenkaan täysin kadonnut. Osa näkee suunnitellun pisararadan epärealistisena hankkeena, jonka tarkoituksena on pitää Jäämeren radan suunnitelma elossa. Pisararadan osuus Kemijärveltä Sodankylään olisi askel lähemmäs sulavaa Jäämerta. Niin tai näin, Lapin ratasuunnitelmat jakavat mielipiteitä myös jatkossa.
[3] Jäämeren radan selvitys on valmistunut - liikenne- ja viestintäministeriö (lvm.fi).
[8] Pohjois-Lapin maakuntakaava uuteen valmisteluun – valtuusto tyrmäsi Jäämeren radan | Yle Uutiset
[9] Pohjois-Lapin maakuntakaava uuteen valmisteluun – valtuusto tyrmäsi Jäämeren radan | Yle Uutiset
[10] Lapissa ei tavoitella enää Jäämeren rataa – nyt suunnitellaan Lapin pisararataa | Yle Uutiset
[11] Lapissa ei tavoitella enää Jäämeren rataa – nyt suunnitellaan Lapin pisararataa | Yle Uutiset
[12] Lapissa ei tavoitella enää Jäämeren rataa – nyt suunnitellaan Lapin pisararataa | Yle Uutiset