Oikeustieteen päivät pidettiin Rovaniemellä 25. -27.8.2021 tällä kertaa hybridinä. Osallistujia oli yhteensä 172, joista 89 etänä ja 83 paikan päällä. Ihmiset olivat selvästi odottaneet mahdollisuutta kokoontua yhteen pitkän etätyöskentelyn jälkeen. Vaikka osa niistä, jotka olivat ilmoittautuneet paikalle tuleviksi, vetäytyikin kaiken varalta verkkovaihtoehtoon, oli meitä paikallaolijoita silti lähes puolet.
Tunnelma oli mukavan välitön. Enkä muista koskaan saaneeni niin paljon pelkkää positiivista palautetta kuin nyt oikeustieteen päivistä. Selvästikin muiden kohtaamista oli jo odotettu. Ei myöskään pidä aliarvioida pandemian aikana tehdyn ”digiloikan” mukanaan tuomia etuja. Onhan mahtavaa, ettei kaikkiin konferensseihin aina tarvitse matkustaa, vaan voi linkin kautta seurata ohjelmaa.
Mutta kuten kaikki tietävät, konferenssien suurin anti on aina kollegojen tapaaminen sekä keskustelut taukojen ja iltatilaisuuksien aikana. Etenkin ulkomaalaisille, joiden matkustaminen Suomeen ei vielä ollut ongelmatonta, mahdollisuus osallistua etänä oli tervetullut vaihtoehto. Ilman tätä mahdollisuutta, tilaisuuden pääpuhujia ei olisi kuultu ja moni sessio olisi jäänyt torsoksi. Pääpuhujista vain yksi oli saapunut paikan päälle.
Iltapäivien sessioissa esittäytyi uusimman oikeustieteen laaja kirjo. Ennakoiva oikeus ja oikeusmuotoilu esittäytyi kansainvälisellä panoksella niin voimallisesti, että aivan unohtui millaiseksi ”nonsenseksi” se vielä pari vuosikymmentä sitten leimattiin. Teknologian ja liiketoimintamallien nopea kehitys on nostanut erityisesti sopimusten muotoilun merkitystä. Se on havahduttanut huomaamaan, että myös sopimusvapauden piirissä kehitetään oikeutta ja että sitä on mahdollista tehdä monitieteisessä ympäristössä.
Oikeustieteen päivistä tehtiin tällä kertaa saman tien kansainvälinen konferenssi, ja kestävyys osoittautui ajankohtaiseksi ja kiinnostavaksi aiheeksi. Päivien suojelija presidentti Tarja Halonen puhui englanniksi (etänä) ja painotti viisain sanakääntein kestävyystavoitteiden tärkeää merkitystä (https://youtu.be/tooy3jH4IKY). Hänhän on jo pitkään tehnyt kansainvälisellä tasolla merkittävää työtä naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä ympäristön kestävän käytön puolesta. Hänen vuosikymmeniä intohimoisesti ajamansa asiat ovat nyt nousseet laajemmin esille jopa oikeustieteessä, jossa yleensä havahdutaan uusiin tuuliin muita myöhemmin.
Ohjelma suunniteltiin yhdessä Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan ja Arktisen keskuksen oikeustieteen tutkijoiden kanssa. Tämän vuoksi ohjelmassa näkyi selvästi tiedekunnassammekin virinnyt ”sustainability transformations” -tutkimus sekä Arktisen keskuksen jo pitkään tekemä arktisten alueiden ympäristöön ja alkuperäiskansojen oikeuksiin kohdistuva tutkimus.
Pääpuhujina olivat Helsingin yliopiston professori Jukka Mähönen, joka pyrkii tuomaan kestävyyttä yritysoikeuteen monitieteisellä tasolla ja Rovaniemelle varta vasten saapunut saamelaisen oikeuksiin keskittyvä professsori Øivind Ravna Norjan arktisesta yliopistosta Tromssasta. Kummallakin on erityisen haasteellinen tutkimuksen kohde, jossa kunnianhimoiset tavoitteet vaativat vielä paljon työtä toteutuakseen.
Toisen päivän pääpuhujat taas keskittyivät ilmastonmuutokseen. Itä-Suomen yliopiston professori Kati Kulovesi, joka on tehnyt uraauurtavaa ilmasto-oikeudellista tutkimusta, on kokenut alansa siirtymän marginaalista yleisesti tunnustettuun tutkimuksen polttopisteeseen. Ilmastokestävään oikeusjärjestelmään pääsemiseksi on toki vielä paljon tehtävää, mutta suunta on selvä ja yleisesti tunnustettu. Arktisen tutkimuksen konkari Professori Nigel Bankes Calgaryn yliopistosta havaitsi myös joutuneensa puhumaan aivan uudesta asiasta: oikeudenkäynneistä, joita kansalaiset ovat alkaneet nostaa hallituksiaan vastaan viivyttelystä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja lupaustensa pettämisestä.
Oikeustiede ei olekaan pelkkää tuomioistuinmenettelyä, eikä sopimusvapauden piirissä tapahtuva toiminta ole pelkkää vahvemman oikeutta. Myös siellä pohditaan kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemistä, ja myös siellä tarvitaan oikeustieteellistä osaamista.
Kestävyyteen pyrkivän tutkimuksen uusia tuulia haisteltiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon, ympäristön, huoltovarmuuden turvaamisen, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen näkökulmista. Mitkä ovat oikeuden rajat ja miten sen avulla voidaan edistää kestävyystavoitteita; ympäristön monimuotoisuutta, kestävää energian tuotantoa sekä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä? Miten toteutetaan yritysvastuuta? Miten turvataan sosiaaliset palvelut väestön ikääntyessä?
Mukana olivat myös eläinten oikeudet ja gender -näkökulma kokonaisilla sessioilla sekä kestävyys Venäjän oikeudessa. Kestävyyttä pohdittiin kaiken kaikkiaan laajalla kirjolla ja hyvin erilaisista näkökulmista, esiteltiin uusia haasteita ja uusia ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan oikeustiede näyttäytyi hyvin dynaamisena ja kehittyvänä tieteenä.
Tästä on hyvä jatkaa! Kiitokset kaikille järjestelyissä mukana olleille! Teidän sitoutumisenne ansioista oikeustieteen päivät onnistuivat jopa yli odotusten! Suurkiitos myös tilaisuuden sponsoreille; Heldtin stipendirahastosäätiölle ja Suomalaiselle lakimiesyhdistykselle! Kiitos myös kaikille etänä tai paikan päällä osallistuneille. Yhdessä teimme tästä ikimuistoiset oikeustieteen päivät.
Seuraavat oikeustieteen päivät pidetään Tampereella vuoden 2023 elokuussa. Nähdään taas Tampereella!
No comments:
Post a Comment